karralan kotiseututalo ja ulkoilureitti
Karralan kotiseututalo. Kuva Hasa Tuomisaari.
Karralan hyvinvoipaa taloa viljeli vuonna 1543 kolme perhekuntaa. Kruunun ratsutilasta muodostettiin
1700-luvulla kuusi Karralaa. Talot toimivat tuohon aikaan nk. yhteistalojärjestelmän mukaan. Isojaon tapahduttua vuonna 1848 jaettiin maat ja tilat saivat omat isäntänsä. Karralan viimeisin isäntä - Kolisevan patriarkka Vihtori Mäkinen – hallitsi taloa aina vuoteen 1977 saakka. Hän eli vanhana poikana, vähän nuukanakin, vaurastutti taloa ja tarkan talonpidon ansiosta talo kukoisti. Perikunta lahjoitti talon päärakennuksen Iitin kunnalle. Karralan kotiseututaloksi nimitetty vanha talo on rakennettu 1700-luvun lopulla. Iitin Kotiseutuyhdistys ry. on kohdistanut suuren osan toimistaan Karralan talon ja sen pihapiirin kunnostamiseen ja haluaa näin säilyttää jälkipolville kappaleen vanhaa iittiläistä talonpoikaisperinnettä. Karrala kuuluu Kolisevan kylään.
Avoinna sopimuksen mukaan. Ajankohdista tiedotetaan myös päivälehdissä. Tutustuminen sopimuksesta;
Irma Napola puh. 045 2326 242.
Osoite: Myllymäentie 32, 47310 Haapakimola
Karralan ulkoilureitin alku- ja päätepisteenä on Karralan kotiseututalo. Sinisillä nauhoilla merkitty polku lähtee aivan kotiseutumuseon pihasta. Reitti on pituudeltaan n. 3,5km ja kulkee laavun ja kahden näköalapaikan kautta takaisin kotiseututalon pihaan. Reitti kotiseututalon pihasta laavulle on helppokulkuista metsäpolkua joka sopii koko perheelle. Laavulle pääsee myös suoraan Kolisevantieltä autolla. Näköalapaikoille kulku on vaihtelevan ja kallioisen maaston vuoksi paikoin haastavaa, eikä siksi sovellu perheen pienimmille tai liikuntarajoitteisille. Näköalapaikka II:n ja kotiseututalon välisen reitin merkinnät ovat metsähakkuiden vuoksi paikoin vaikeasti havaittavissa.
Karralan pihapiirin lähettyvillä on myös luonnonmuistomerkiksi julistettu suuri rauhoitettu kuusi. Puuvanhus sijaitsee Karralan kotiseutumuseon saunan ohi kulkevan polun varressa. Matkaa museon pihapiiristä on n. 100m. Museoon tutustuvan kannattaakin käydä vilkaisemassa myös tätä hiljaista jättiä.
1700-luvulla kuusi Karralaa. Talot toimivat tuohon aikaan nk. yhteistalojärjestelmän mukaan. Isojaon tapahduttua vuonna 1848 jaettiin maat ja tilat saivat omat isäntänsä. Karralan viimeisin isäntä - Kolisevan patriarkka Vihtori Mäkinen – hallitsi taloa aina vuoteen 1977 saakka. Hän eli vanhana poikana, vähän nuukanakin, vaurastutti taloa ja tarkan talonpidon ansiosta talo kukoisti. Perikunta lahjoitti talon päärakennuksen Iitin kunnalle. Karralan kotiseututaloksi nimitetty vanha talo on rakennettu 1700-luvun lopulla. Iitin Kotiseutuyhdistys ry. on kohdistanut suuren osan toimistaan Karralan talon ja sen pihapiirin kunnostamiseen ja haluaa näin säilyttää jälkipolville kappaleen vanhaa iittiläistä talonpoikaisperinnettä. Karrala kuuluu Kolisevan kylään.
Avoinna sopimuksen mukaan. Ajankohdista tiedotetaan myös päivälehdissä. Tutustuminen sopimuksesta;
Irma Napola puh. 045 2326 242.
Osoite: Myllymäentie 32, 47310 Haapakimola
Karralan ulkoilureitin alku- ja päätepisteenä on Karralan kotiseututalo. Sinisillä nauhoilla merkitty polku lähtee aivan kotiseutumuseon pihasta. Reitti on pituudeltaan n. 3,5km ja kulkee laavun ja kahden näköalapaikan kautta takaisin kotiseututalon pihaan. Reitti kotiseututalon pihasta laavulle on helppokulkuista metsäpolkua joka sopii koko perheelle. Laavulle pääsee myös suoraan Kolisevantieltä autolla. Näköalapaikoille kulku on vaihtelevan ja kallioisen maaston vuoksi paikoin haastavaa, eikä siksi sovellu perheen pienimmille tai liikuntarajoitteisille. Näköalapaikka II:n ja kotiseututalon välisen reitin merkinnät ovat metsähakkuiden vuoksi paikoin vaikeasti havaittavissa.
Karralan pihapiirin lähettyvillä on myös luonnonmuistomerkiksi julistettu suuri rauhoitettu kuusi. Puuvanhus sijaitsee Karralan kotiseutumuseon saunan ohi kulkevan polun varressa. Matkaa museon pihapiiristä on n. 100m. Museoon tutustuvan kannattaakin käydä vilkaisemassa myös tätä hiljaista jättiä.
retkeily yksityisellä maalla
Karralan kotiseututaloa ja ulkoilureittiä lukuunottamatta tällä sivulla mainitut kohteet sijaitsevat yksityisessä omistuksessa olevalla maalla. Näissä tapauksissa retkeilijöitä koskevat Suomessa voimassa olevat jokamiehenoikeudet ja hyvän tavan mukainen käytös. Kohteisiin voi mennä jalan, pyörällä, hiihtäen tai ratsastaen, mutta EI MOOTTORIAJONEUVOLLA.
Avotulen tekeminen on ehdottomasti kielletty ilman maanomistajan lupaa, samoin kuin ympäristön vahingoittaminen, roskaaminen tai pihapiirien läheisyydessä liikuskelu.
Lisätietoja jokamiehenoikeuksista löydät Metsähallituksen retkeilysivustolta.
Avotulen tekeminen on ehdottomasti kielletty ilman maanomistajan lupaa, samoin kuin ympäristön vahingoittaminen, roskaaminen tai pihapiirien läheisyydessä liikuskelu.
Lisätietoja jokamiehenoikeuksista löydät Metsähallituksen retkeilysivustolta.
muikkulan hiidenkirnut Kuva Sanna Oinonen.
Hiidenkirnut ovat virtaavan veden liikuttamien kivien ja lohkareiden kallioon sorvaamia onkaloja. Kankosten kulmilta löytyy kaksi n. puoli metriä halkaisijaltaan olevaa pikkukirnua. Tietä lähempänä sijaitseva hiidenkirnu on puolivälissä matalaa kallioharjannetta, jälkimmäinen kallion halkeamassa lähes maan tasalla. Hierinkivet ovat aikojen saatossa hävinneet.
|
Taasian pirunkuoppa Kuva Sanna Oinonen.
Taasian pirunkuoppa sijaitsee kallion puolivälin alapuolella. Aukealta paikalta se näkyy hyvin ja on helposti saavutettavissa aivan tien läheisyydessä. Kuopan sileät reunat tekevät siitä hieman hiidenkirnumaisen, vaikka sen synnystä ei olekaan tarkempaa tietoa. Tarinan mukaan itse piru istui kuopassa johtamassa väärää jakoa, kun Maaniityn maita jaettiin tilallisille.
|
vuorenmäen ja kolisevan vanhat Kivisillat
Vaikka Maakansan puolella ei olekaan juuri suuria vesistöjä, maata halkovat pienemmät Sääskjärveen laskevat joet ja Suomenlahteen päättyvä Taasianjoki. Tärkeimpien reittien varrelle on rakennettu kivisiä holvisiltoja.
Kuva Sanna Oinonen
Kolisevan vanhan kivisillan rakennusajankohta ei ole tiedossa, mutta paikalla on ollut tie ja silta jo 1700-luvulta lähtien. Vanha silta on säilytetty ja uusi silta on rakennettu sen viereen.
Kolisevan kivisillan toiseen päähän on siirretty vanha navetta.
Siellä säilytetään mm. ruumisrekeä ja käsikäyttöistä palosammutinta. Navetan takana on neljä myllynkiveä entisestä myllystä. Estääkseen näiden suuresti haluttujen käyttöesineiden joutumisen varkaiden käsiin, talon entinen isäntä
valoi niihin sementtiä. Lisäksi paikalla on nähtävissä uuden patorakennelman lähellä vanhaa kivettyä myllypatoa sekä kahden hirsistä rakennetun padon jäännöstä. Nämä ajoittuvat luultavasti
1800-1900-luvuille, mutta paikalla on saattanut olla myös aiemmin mylly.
Kolisevan kivisillan toiseen päähän on siirretty vanha navetta.
Siellä säilytetään mm. ruumisrekeä ja käsikäyttöistä palosammutinta. Navetan takana on neljä myllynkiveä entisestä myllystä. Estääkseen näiden suuresti haluttujen käyttöesineiden joutumisen varkaiden käsiin, talon entinen isäntä
valoi niihin sementtiä. Lisäksi paikalla on nähtävissä uuden patorakennelman lähellä vanhaa kivettyä myllypatoa sekä kahden hirsistä rakennetun padon jäännöstä. Nämä ajoittuvat luultavasti
1800-1900-luvuille, mutta paikalla on saattanut olla myös aiemmin mylly.
Kuva Hasa Tuomisaari
Vuorenmäensillaksi läheisten kallioiden mukaan kutsuttu kivisilta on toinen Taasianjoen silloista. Se on rakennettu 1840-luvulla, vaikkakin paikalla on ollut tie ja silta jo ainakin 1700-luvulta lähtien. Huonokuntoinen silta ei ole enää käytössä ja uusi silta on tässäkin tapauksessa rakennettu vanhan viereen. Taasianjoen sillat kärsivät ennen kevättulvista. Isännät korjasivatkin tämän sillan perusteellisesti vuonna 1868.
Kolmas vanha kivisilta sijaitsi Taasialla, mutta purettiin pois uuden sillan tieltä aikanaan.
Kolmas vanha kivisilta sijaitsi Taasialla, mutta purettiin pois uuden sillan tieltä aikanaan.
saarasten kotiseutumuseo Kuva Sanna Oinonen
Saarasten nuorisoseura alkoi 1951 kerätä museoesineitä Juho Nuuttilan lahjoittamaan vanhaan aittaan, joka siirettiin vuonna 1958 kylän keskustaan.
|
saarasten hyppyrimäki Kuva Sanna Oinonen
Myllymäki on aikanaan palvellut urheilumaailmaa peräti kahdella eri pituisella mäellä. Mäkihyppy on ollut vankasti kyläläisten suosiossa.
|
Muikkulan/lapinjärven kiviaita
 Kuva Sanna Oinonen.
Kiviaita on rakennettu vanhalle lääninrajalle. Aidan päässä on kivistä tehty ympyrä, joka sijaitsee kolmen vanhan läänin risteämispisteessä. Kirjoitettua tietoa aidasta ei ole toistaiseksi löytynyt, mutta perimätieto kertoo, että aita on rakennettu nälkävuosina, kun ihmiset ovat kantaneet siihen kiviä leipänsä vastineeksi.
|
Kuva Sauli Peltola.
|